Kotkan SM+PM-kisaviikonloppu ensikertalaisten silmin

Team Terhonen - Lotta Wilén ja Ella Havulinna

Saavuimme ensimmäiselle vikla-kisareissullemme Kotkaan kolmipäiväisiin SM+PM kilpailuihin. Lotta oli osallistunut gastina Tampereen Regattaan kesäkuussa, minkä jälkeen kisoihin lähtö Kotkaan tuntui alkukesästä hauskalta ajatukselta ja ihan tehtävältä paikalta, mutta kieltämättä elokuun lähestyessä alkoi jännitys nousta. Purjehduskauden alussa oli molempien tiimiläisten kokemus jollapurjehduksesta pyöreä nolla ja heinäkuun kesälomakauden aikana tiimin keskinäistä treenimäärää oli kertynyt vain vähäisesti. Kokemusta viklalla oli vain Näsijärven tuulista, joten tuntuma meriolosuhteisiin sekä kisatilanteisiin oli jäänyt niin ikään olemattomaksi. Kilpailun lähestyessä alkoi tuuliennusteiden seuraaminen aiheuttamaan jännittynyttä äänensävyä: “ei sitten kaaduta ainakaan joka lähdössä.”

Perjantaina radalle päästyämme jännitys alkoi väistymään ja aallokko olikin lopulta maltillista. Tavoitteet oli sovitettu treeni- ja kokemusmäärään: ei kaaduta, ja ajetaan puhdas kisa. Mielellään emme halunneet jäädä myöskään viimeisiksi, mutta toisaalta emme tunteneet vielä muuta kisaporukkaa, joten oman taitotason suhteuttaminen muihin oli haastavaa. Viikonlopun edetessä oli erityisen palkitsevaa huomata, että veneen käsittelytaidot, sekä manöövereiden ja ajon laatu kasvoi päivä päivältä. Sunnuntain ensimmäisessä lähdössä kirimme jopa kolme sijaa! Tämä startti tosin lopulta keskeytettiin, joten todistusaineistoa ei jäänyt muille jaettavaksi - kuitenkin tieto omasta onnistumisesta kantaa pitkälle.

Läpi viikonlopun erityisesti ilahdutti lämmin vastaanotto ja kilpakumppaneiden tarjoama apu niin veneen kuntoon laitossa (miten se rake nyt oikein mitattiin?) kuin radalla (mitä toi lippu tarkoittaa, mitä nyt tapahtuu?). Olo oli tervetullut, ja kiitollisina otimme vastaan saamamme avun ja vinkit. Kotiin viemisiksi tuli Rehdin Purjehtijan -pokaalin lisäksi paljon oppia, kovaa treeni-intoa sekä kalenteriin merkintä seuraavista kisoista.

teksti: Lotta Wilén
kuva: Timo Markkanen